Asukas jätti maksamatta ison pinon parkkisakkoja – vuokrasopimuksessa ei vaadittu lupalapun käyttöä

Mies vuokrasi taloyhtiön pysäköintialueelta oman autopaikan, mutta muutama vuosi myöhemmin alkoi säännöllinen sakotus. Pysäköinninvalvojien mukaan ongelmana oli huonosti auton tuulilasiin sijoitettu lupalappu. Helsingin hovioikeus antoi asiassa ratkaisunsa huhtikuun alussa.

Espoolaismies muutti asumisoikeusasuntoon vuonna 2016 ja vuokrasi samalla itselleen autopaikan kiinteistönomistajalta eli asumisoikeusyhtiöltä. Autopaikan vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä hän sai lämpötolpan avaimen ja lupalapun pysäköintiin. Asukas asetti lupalapun autonsa tuulilasiin ja pysäköi alueella ongelmitta viiden vuoden ajan. Oikeuskäsittelyyn johtanut vyyhti alkoi keväällä 2020, kun auton ikkunaan ilmestyi ensimmäinen parkkisakko, sitten seuraava. Lopulta maksuista alkoi tipahdella perintäkirjeitä. Kaiken kaikkiaan tuulilasiin lätkäistiin vuosien varrella yhteensä 33 parkkisakkoa. Mies jätti maksamatta kaikki 60 euron maksut viivästyskorkoineen, koska hän katsoi, ettei maksuille ollut perustetta.

APV Alueellinen Pysäköintivalvonta Oy nosti maksamattomista parkkisakoista kanteen vaatien asukkaalta noin 2 000 euron pääomaa sekä noin 4 500 euron oikeudenkäyntikuluja. Yritys katsoi sakkojen olleen oikeutettuja, sillä asukkaan pysäköintilupa oli jäänyt osaksi piiloon auton tuulilasin tummennetun osan alle. Pysäköintipaikalla oli kyltti, jossa kerrotaan pysäköinnin olevan sallittu vain autopaikan vuokranneille. Pysäköintiluvassa puolestaan todetaan, että se tulee sijoittaa näkyvälle paikalle tuulilasin sisäpuolelle. APV katsoi suorittavansa asumisoikeusyhtiön kanssa solmitun sopimuksen mukaista pysäköinninvalvontatoimintaa alueella. Asukas piti kannetta aiheettomana vaatien sen hylkäämistä.

Autopaikan vuokrasopimus vaikutti selkeältä

Asukas perusteli toimintaansa sillä, että autopaikan vuokrasopimus oli laadittu kirjallisesti kiinteistönomistajan kanssa. Sopimus varmisti oikeuden pysäköidä vapaasti paikalle, josta hän maksoi säännöllisesti vuokraa. Kaikki sakot olivat tulleet miehen omalta paikalta.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus käsitteli tapausta kaksi vuotta sitten. Oikeuden tehtävänä oli arvioida, miten asukkaan allekirjoittama autopaikan vuokrasopimus ja alueen pysäköinnin valvonnasta tehty sopimus suhteutuvat toisiinsa.

kiinteistönomistaja ja parkkifirma eivät voineet sopia autopaikan valvonnasta asukasta velvoittavasti, koska valvonnasta ei ollut mitään mainintaa vuokrasopimuksessa.

Autopaikan vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä vuokranantaja ei asettanut vuokralaiselle minkäänlaista velvollisuutta pitää pysäköintilupaa näkyvillä, vaan oikeus pysäköintiin syntyi yksinomaan kuukausittain suoritettavaa vuokraa vastaan. Oikeus totesi, etteivät kiinteistönomistaja ja pysäköintiyritys voineet sopimuksessaan asettaa sellaisia asukasta sitovia velvoitteita, joista ei ollut mitään mainintaa vuokrasopimuksessa. Myöskään pysäköintiehtoja koskevassa kyltissä ei ilmoitettu velvollisuudesta pitää pysäköintilupaa esillä. Käräjäoikeus katsoi, että asukkaalla oli perusteltu syy luottaa siihen, että hän toimii alueen pysäköintiehtojen mukaisesti. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, miten lupalappu oli kiinnitetty lasiin, koska vuokralaista ei ohjeistettu pitämään pysäköintilupaa esillä.

Pysäköintiyritys nosti oikeudessa lisäksi esiin asukkaan piittaamattomuuden kertyneiden laskun suhteen. Käräjäoikeudessa kuitenkin kirkastui, että asukas oli useaan otteeseen pyrkinyt selvittämään asiaa kiinteistönhuoltoyhtiön ja isännöitsijän kanssa. Vastaus oli aina sama: lupalappua ei tarvita. Tämän tiedon asukas oli pyrkinyt saattamaan perintätoimiston ja pysäköinninvalvojien tietoisuuteen.

Käräjäoikeus hylkäsi pysäköinninvalvojan nostaman kanteen. APV vei asiansa vielä Helsingin hovioikeuden käsittelyyn. Se ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Parkkifirmalle lankesi käräjöinnistä maksettavaksi yhteensä yli 25 500 euron oikeudenkäyntikulut.

31.3.2023 nro 544

Tapauksen tärkeät opit, lakimies Saara Mantere?

”Hovioikeuden ratkaisulla on vahvistettu jo aiemmin voimassa ollut pääsääntö siitä, että pihalla sijaitsevan autopaikan vuokraa koskeviin sopimuksiin sovelletaan maanvuokralakia. Vaikka autopaikan vuokrauksesta voidaan sopia suullisestikin, selkeyden vuoksi vuokraamisesta kannattaa sopia kirjallisesti. Lisäksi kirjalliseen sopimukseen tulee sisällyttää kaikki tarvittavat ehdot. Muut kuin sopimuksessa mainitut ehdot eivät sido sopimuksen osapuolia. On myös hyvä muistaa, että yleisesti ottaen sopimuksissa voidaan harvemmin sopia mistään kolmatta osapuolta sitovista ehdoista ilman kolmannen osapuolen suostumusta tai tietoisuutta.”

Kuva: Shutterstock

Lue lisää:

Kysy taloyhtiöstä: Milloin kyseessä on luvaton pysäköinti taloyhtiön alueella?

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn