Huolimattomasti annetut tiedot voivat koitua asunnon myyjän kohtaloksi – vältä asuntokaupan tiedonantovirhe tuplatarkistamalla ja avaamalla ostajalle kaikki oleelliset yksityiskohdat

Tiedonantovirhe on yleinen syy asuntokauppariitoihin. Turhan usein ongelmat johtuvat myyjän huolimattomuudesta tai vääristä olettamuksista.

Asunnon myynti-ilmoitus antaa ostajalle ensikosketuksen kohteeseen. Myyjälle se on tärkein tilaisuus herättää kiinnostusta ja saada ostajat liikkeelle. Esitteen laadinnassa voi helposti heräillä houkutus käyttää turhankin lennokasta kieltä. Tekstin kuuluu ollakin myyvää, mutta se ei saa sisältää lainkaan virheellistä tietoa tai yksityiskohtien kaunistelua. Jos myy asuntoaan itse, kannattaa ennen esitteen laadintaa tutustua lakiin. 

– Asetus asuntojen markkinoinnissa annetuista tiedoista määrää myynti-ilmoituksen sisällön. Myyjän täytyy olla tarkkana siinä, että säädöstä noudatetaan ja kohteesta annetaan oikeaa tietoa, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Aki Rosén muistuttaa. 

Hän selvittelee työssään jatkuvasti asuntokauppaan liittyviä riitoja. 

Onko asunto ”hyväkuntoinen”? Sanoilla on merkitystä asuntokaupassa

Aki Rosen

Tiedon täsmällisyys on tärkeää kaikissa asuntokaupan eri vaiheissa aina myyntiesitteestä kauppaneuvotteluihin. Yksittäisillä sanavalinnoillakin on merkitystä.  

– Kohteita kuvataan tyypillisesti termeillä ”hyväkuntoinen” tai ”tyydyttäväkuntoinen”. Näillä kuvauksilla ei ole lainsäädännöllistä perustaa, mutta luonnehdintojen kanssa kannattaa silti olla tarkkana. Toiselle hyväkuntoinen voi tarkoittaa uusittuja pintoja, toiselle isoja tehtyjä remontteja. Suosittelisin myyjää avaamaan esitteessä, mitä hän sanalla tarkoittaa, jotta odotukset eivät mene ristiin, Rosén pohtii.

Lisäksi hän kehottaa myyjää tuplatarkistamaan antamansa tiedot, ennen kuin vakuuttaa niiden oikeellisuutta. Korkeimmassa oikeudessa on esimerkiksi ratkaistu riita, jossa ostajalla oli epäilyksiä vedeneristeiden suhteen. Kauppa solmittiin, sillä myyjä vakuutti ja painotti erikseen kaiken olevan kunnossa. Kaupan jälkeen selvisi, että asunnon märkätiloista puuttuivat vedeneristeet kokonaan. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan kyse oli myyjän törkeästä huolimattomuudesta.

– Kun puhutaan törkeästä huolimattomuudesta, tavalliset reklamaatioajat eivät päde, vaan virheisiin voidaan vedota vielä pitkänkin ajan päästä, Rosén kertoo.

Liitä kauppakirjaan kaikki oleelliset dokumentit 

Äskettäin Rosén selvitteli tapausta, jossa niin ikään tapeltiin heikosta tiedonannosta. Asunnonvälittäjä oli antanut näytön aikana erään tarkastusraportin ostajaehdokkaalle luettavaksi. Ostaja silmäili dokumenttia hetken ja unohti sitten koko asian. Kaupan jälkeen ostaja koki, että häneltä oli jäänyt kaupantekoon vaikuttavia tietoja huomaamatta, sillä hän ei missään vaiheessa saanut asiakirjaa itselleen.

– Muistuttaisin, että kaikki tärkeät asuntoa käsittelevät paperit on syytä liittää kattavasti mukaan myös kauppakirjaan, jotta ei synny erimielisyyksiä, Jos kaupantekotilanteessa huomataan, että jotain puuttuu, se pitää sanoa välittömästi eikä jättää huomiota sikseen, Rosén sanoo.

Kaupantekotilanteessa myyjän ja ostajan on lisäksi tärkeää käydä huolella läpi mahdolliset vastuunrajoitusehdot tai tarkat tiedot niistä asunnon puutteista, jotka ostaja hyväksyy.

– Tyypillinen riita saa alkunsa vaikkapa siitä, että asunnosta annetun virallisen tiedon mukaan talon kellarissa on kosteutta. Myöhemmin selviää, että sitä on myös välipohjassa. Lopulta tapellaan, onko kyseessä tiedonantovirhe, Rosén kertoo.

Tiedoista ei myöskään pidä unohtaa asunnon ulkopuolisia yksityiskohtia, kuten kaavoituksen muutoksia, tielinjauksia tai kohteen sijaintia lentomelualueella. Etenkin lentomelu on seikka, joka saattaa unohtua niiltä, jotka myyvät asuntoaan itse. 

– Nykyisessä hyvässä välitystavassa mainitaan lentomelu. Jos meluun on itse tottunut vuosien aikana, siitä ei välttämättä muista kertoa eteenpäin, Rosén pohtii.

Myyjä vastaa salaisesta virheestä

Vaikka myyjällä on lain mukaan laaja tiedonantovelvollisuus, huolimattomuusvirheitä tapahtuu paljon.

– Annetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Yhtä vakavaa on jättää oikaisematta ostajan väärinymmärrykset tai hänen saamansa virheellinen tieto, Rosén sanoo.

Kun kauppakirja lopulta allekirjoitetaan, ratkaisun kanssa eletään. Mikäli asunnosta paljastuu virheitä tai puutteita, ostajan tulee laatia reklamaatio mahdollisimman nopeasti. Rosén korostaa, että kauppa voi mennä solmuun siitäkin huolimatta, että molemmat osapuolet tekevät kaiken oppikirjan mukaisesti. Suomessa asunnonmyyjällä on lain mukaan vastuu salaisesta virheestä, joka paljastuu vasta kaupanteon jälkeen.

– Yllätys voi olla suuri, kun tietää tehneensä kaiken oikein, mutta joutuu silti vastuuseen. Salaisen virheen mahdollisuus on ainakin hyvä tiedostaa, Rosén sanoo.

Lue aiheesta:

Asunnon ostaja, kiinnitä näihin asioihin huomiota asunnon myynti-ilmoituksessa
Vastuunrajoituslauseke vaatii suurta huolellisuutta

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn