Kysy taloyhtiöstä: Miksi yhtiökokouksissa päätetään vuosittain vastikkeiden rahastoimisesta ja mitä rahastointi käytännössä tarkoittaa?

Taloyhtiöiden kirjanpidossa puhutaan rahoitusvastikkeiden tulouttamisesta ja rahastoinnista. Mitä termeillä tarkoitetaan ja miten päätös vaikuttaa mahdollisesti myös osakkeenomistajan henkilökohtaiseen verotukseen?

Vastiketuottojen rahastoinnin tarkoituksena on hyötyä pääomasijoitusten verotuksellisesta kohtelusta. Tavallisesti asunto-osakeyhtiön saamat vastikesuoritukset tuloutetaan, jolloin ne merkitään yhtiön tuotoiksi yhtiön tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan merkityt yhtiövastikesuoritukset ovat verottajan näkökulmasta asunto-osakeyhtiön veronalaista tuloa. Sen sijaan rahastoidut yhtiövastikkeet ovat pääomasijoituksia yhtiöön, jolloin niitä ei lueta veronalaisiin tuloihin.

Pääsääntö on, että yhtiövastike tulee mitoittaa yhtiön menojen mukaan. Yhtiön kulut ja vastiketulot eivät välttämättä kuitenkaan vastaa toisiaan asunto-osakeyhtiöissä lyhyellä aikavälillä. Rahastointi mahdollistaa sen, että yhtiökokous voi esimerkiksi päättää vastikkeen perimisestä sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät toteudu vastikepäätöstä seuraavan tilikauden aikana. Kyse voi olla esimerkiksi jonkin tulevan perusparannuksen rahoittamisesta. Tällöin vastikkeet peritään ennakolta perusparannusrahastoon. Varsin tyypillistä on myös se, että yhtiössä on käytössä lainanlyhennysrahasto, jonne kirjataan yhtiön saamat pääomavastikesuoritukset tai lainaosuussuoritukset.

Rahastointi mahdollistaa sen, että yhtiökokous voi esimerkiksi päättää vastikkeen perimisestä sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät toteudu vastikepäätöstä seuraavan tilikauden aikana.

Rahastosta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä tai siitä voidaan päättää yhtiökokouksessa normaalilla ääntenenemmistöllä. Rahastosuoritusten verovapaus edellyttää sitä, että varat todellakin käytetään rahastointipäätöksen yhteydessä nimitettyyn tai vastaavaan tarkoitukseen. Rahastoitujen varojen verovapautta koskee aikaraja, jonka kuluessa rahastoidut varat on käytettävä. Perusparannus- tai korjaushanke on toteutettava viimeistään viiden vuoden kuluessa rahastoinnin aloittamisesta. Jos näin ei tehdä, viidentenä vuonna rahastoidut varat katsotaan asunto-osakeyhtiön veronalaiseksi tuloksi. Päätös rahastoinnista on tehtävä aina kunkin tilikauden aikana. Asunto-osakeyhtiö voi joko päättää ennakolta jonakin vuonna kerätä rahastoon suorituksia osakkailta tai rahastoida tilivuoden aikana jo kerättyjä vastikkeita.

Osakkeenomistajan henkilökohtaisen verotuksen kannalta sillä, rahastoidaanko vai tuloutetaanko yhtiövastikkeita, voi olla merkittävä ero. Jos osakkeenomistaja on vuokrannut huoneistonsa ja yhtiössä rahastoidaan yhtiövastikkeita, ei osakas voi vähentää rahastoituja yhtiövastikkeita verotuksessa vuokratuloistaan, koska kyseessä ei ole kulu vaan pääomasijoitus. Rahastoitu osa lasketaan kuitenkin mukaan osakkeen hankintamenoon ja otetaan huomioon osakehuoneiston luovutusvoitossa tai -tappiossa, jos osakehuoneisto joskus myydään.

Onko mielessäsi taloyhtiön juridiikkaan liittyvä kysymys? Laita meille viestiä sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@kak-laki.fi. Pyrimme vastaamaan sarjassa mahdollisimman moniin lukijoidemme esittämiin kysymyksiin.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn