2020AJANKOHTAISTAAjankohtaista alallaTaloyhtiöt

Mikä ero on asianajajalla ja lakimiehellä?

Juridiikassa vilisee erilaisia titteleitä, joiden merkitys ei välttämättä avaudu ulkopuoliselle. Ammattinimikkeiden sisältö on kuitenkin tärkeä ymmärtää, kun haussa on lakiasiantuntija.

Asianajajaliiton tuore mielikuvatutkimus tuo ilmi sen, että lakimaailman perustermistö jää suomalaisille usein vieraaksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vastaajat tuntevat asianajajien ammattia ja heidän palveluitaan sekä millainen on yleisin mielikuva asianajajista. Vain kolmannes kyselyyn vastaajista arvioi itse tietävänsä eron asianajajan ja muun lakimiehen välillä, mutta heistäkin vain yksi neljästä kuvasi ammattiryhmien eron oikein. Toisin sanoen vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja tiesi, mikä asianajaja on. Milttonin toteuttamaan kyselytutkimuksen osallistui tuhat täysi-ikäistä suomalaista ja se tehtiin Taloustutkimuksen verkkopaneelin kautta.

– Ehkä jotain hämmennyksestä termien suhteen kertoo, se että olen vuosien aikana saanut postia monella eri nimikkeellä: juristi, lakimies, tuomari, varatuomari ja asianajaja. Välillä minua saatetaan tituleerata lakinaiseksi, vaikka sellaista ammattinimikettä ei edes ole, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm pohtii.

Kyselyssä nousi esiin myös se, että käsitys asianajajista ja heidän palveluistaan oli selvästi positiivisempi heillä, jotka olivat käyttäneet asianajajien palveluita kuin niillä vastaajilla, joiden mielikuva ammatista perustui kuulopuheiden tai esimerkiksi median kautta saatuun käsitykseen.

Se oleellinen ero

Lakimies tai juristi on yleisnimike, jolla tarkoitetaan juridisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Keskeinen ero asianajajan ja lakimiehen välillä on koulutuksen taso. Asianajaja on suorittanut korkeakoulututkinnon lisäksi erillisen asianajajatutkinnon. Näin ollen juristien ammattikunnassa he ovat kaikkein valvotuimpia ammattilaisia, jolloin palvelutasokin on korkeaa. Asianajajan ammattinimike on lailla suojattu.

– Asianajaja on asiakkaansa oikeuksien ajamiseen erikoistunut juristi, joka hoitaa perinteisesti oikeudenkäyntejä. Lakimiehen toimenkuva voi olla hyvin erilainen, jos on esimerkiksi kyse ns. yritysjuristeista, jotka hoitavat työnantajansa lakiasioita tai toimivat esimerkiksi yhdistyksissä edunvalvontatehtävissä, Furuhjelm kertoo.

Hän lisää, että kun kaipaa lakiammattilaista hoitamaan kiinteistöjuridiikan kenttään liittyvää asiaa, tehtävään kannattaa ehdottomasti valita alaan erikoistunut asianajaja tai lakimies. Alan syvällinen tuntemus, kokemus ja varmuus ovat asioita, jotka tekijältä täytyy löytyä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

– Lakiasiantuntijan puoleen kääntyessä on hyvä olla kartalla tekijän koulutuksesta, osaamisesta ja erikoistumisesta, jotta esimerkiksi hinnan muodostuminen hahmottuisi paremmin, Furuhjelm muistuttaa. 

Termit tutuksi

Lakimies: Lakimies tai juristi on yleisnimike juridisen korkeakoulun suorittaneelle henkilölle. Esimerkiksi asianajajaa kutsutaan usein myös juristiksi. 

Asianajaja: Lainoppinut Suomen Asianajajaliiton jäsen, joka on suorittanut asianajajatutkinnon ja täyttänyt muut vaatimukset. Asianajajan titteli on suojattu nimike. Ainoastaan Suomen Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja (AA). Suomen Asianajajaliittoon kuuluu noin 2 000 asianajajaa. Asianajajien toimintaa valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva Valvontalautakunta. Asianajotoimiston voi perustaa ainoastaan asianajaja.

Asianajajaliiton jäseneltä edellytetään:

– ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (OTM/OTK)
– asianajajatutkinnon suorittamista
– vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
– asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään

Varatuomari

Varatuomari (VT) on arvonimi. Se voidaan myöntää lakimiehelle, joka on suorittanut vuoden mittaisen suorittanut auskultoinnin eli tuomioistuinharjoittelun hyväksytysti. Auskultointi suoritetaan toimimalla notaarina (alioikeustuomarina) yleensä käräjäoikeudessa. Puolet vuodesta on mahdollista suorittaa myös joko hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa. Hyväksytyn auskultoinnin päätteeksi hovioikeus myöntää hakemuksesta varatuomarin arvonimen. Varatuomarin nimikkeen ohella henkilö voi olla samalla esimerkiksi asianajaja.

Oikeustieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

ON: Oikeusnotaari, alempi korkeakoulututkinto (aiemmin nimellä varanotaari)
OTM: Oikeustieteen maisteri, ylempi korkeakoulututkinto
OTL: Oikeustieteen lisensiaatti, tieteellinen jatkotutkinto
OTT: Oikeustieteen tohtori, tieteellinen jatkotutkinto

(Oikeustieteen maisterin tutkintonimike oli vuoteen 2005 asti oikeustieteen kandidaatti, lyhennettynä OTK tai oikeust. kand.)