Sovinnon aika

Taloyhtiöiden riidat repivät pahimmillaan koko asuinyhteisöä. Ennen kuin päädytään oikeuteen, asia kannattaa aina pyrkiä ratkaisemaan sovittelemalla.

Kiinteistöjuristit näkevät arjessaan taloyhtiöelämän raadollisen puolen. Seinien sisään kätkeytyy yllättävän paljon kiistoja, jotka voivat jatkua vuodesta toiseen. Asuminen, oma koti ja yhteiselo herättävät helposti paitsi tunteita myös taistelutahtoa silloin, kun kokee tulleensa kohdelluksi väärin. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja, VT Jarmo Asikainen kertoo, että useimmiten käräjillä riidellään kunnossapitovastuun jaosta, tilojen käyttötarkoituksen muutoksista, hallintaanotosta, piha-alueiden rajoista tai korjausurakoista urakoitsijoiden kanssa. 

– Mielestäni kaikki riidat pitäisi ratkaista sovittelemalla tai neuvottelemalla, mutta ymmärrän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Ihmiset saattavat ajatella, että myönnytys on heikkoutta. Silti pitäisi osata myös katsoa kolikon kääntöpuoli. Tilanteen pitkittyminen voi tarkoittaa vuosien stressiä ja suurta rahanmenoa, Asikainen pohtii.

Jokin aika sitten kerroimme eräästä riidasta, jota on puitu taloyhtiön osakkaan ja hallituksen välillä yli 13 vuotta. Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten pienestä asiasta voi kasvaa vuoren kokoinen ongelma. Luovuttaminen riidan ensimetreillä voi tuntua henkisesti raskaalta, mutta vielä pahempaa on vuodesta toiseen jatkuva oikeusprosessi. 

Yrittäkää saavuttaa asiallinen keskusteluyhteys heti alussa

Miten oikeuteen menon voisi sitten välttää? Usein vaikeatkin asiat ratkeavat neuvottelulla tai sovittelulla. Vapaaehtoisessa sovittelussa asia pyritään saamaan tolkulliseen päätökseen ennen kuin kolkutellaan oikeussalin ovia. Alkuun päästään tavallisesti sillä, että toinen osapuolista ottaa asian puheeksi ja ehdottaa neuvottelua. 

Kun osapuolet kohtaavat neuvottelupöydän äärellä, tunteet voivat ottaa vallan. Siksi on viisasta ottaa mukaan ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi asiaa jo hoitava lakimies tai muu riippumaton sovittelija. On tärkeää, että tilanteessa onnistutaan luomaan luottamusta puolin ja toisin. 

Tuomioistuinsovittelussa päästään usein ratkaisuun

Seuraavaksi paras vaihtoehto riidan lopettamiseksi on tuomioistuinsovittelu.  Tuomioistuinsovittelussa täytyy kuitenkin huomioida, että siitä peritään pieni oikeudenkäyntimaksu. Tuomioistuinsovittelua koskevan hakemuksen voi tehdä käräjäoikeudelle jo ennen kuin kanne on laitettu vireille. Sovittelu edellyttää, että kumpikin riidan osapuoli suostuu siihen. Sovittelu on luottamuksellista, eikä siellä esiin tulleisiin seikkoihin tai esityksiin voida riidan jatkuessa enää vedota.

Jos riita on päätynyt käräjille asti, on sovittelu edelleen varteenotettava keino estää jutun paisumista suuremmaksi. Asikainen kertoo juuri tulleensa erään oikeustaistelun sovittelutilaisuudesta, jossa vastakkain olivat urakoitsija ja taloyhtiö. 

– On kaikille osapuolille, myös kiinteistöjuristille, suuri helpotus, että riita tulee asiallisesti päätökseen. Oikeustaistelu vaikuttaa taloyhtiön maineeseen, osakkaiden mielenrauhaan ja asukasviihtyisyyteen. Tässäkin riidassa kaikki voivat nyt katsoa eteenpäin sen sijaan, että velloisivat menneissä tapahtumissa, Asikainen sanoo.

Miten tuomioistuinsovittelu käytännössä tapahtuu?

Tuomioistuinsovittelussa osapuolet istuvat käräjäoikeuden nimeämän käräjätuomarin kanssa yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ongelmasta. Seuraavaksi eri tahot voivat neuvotella keskenään ja vuorollaan sovittelijan kanssa siitä, millaista ratkaisua he ovat valmiita esittämään. Tämän jälkeen ratkaisuehdotuksista keskustellaan yhdessä. Kierrosta käydään läpi niin kauan, kunnes kaikille mieluisa ratkaisu lopulta toivottavasti löytyy.  

Kun osapuolet ovat tyytyväisiä tuomioistuinsovitteluissa syntyneisiin päätöksiin, sovinto kirjataan virallisesti allekirjoitusten kanssa. Mikäli sovintoa ei saavuteta, asia viedään oikeuteen. Jos kanne on jo nostettu, päädytään takaisin käräjäoikeuden penkille. Sovitteluun osallistunut käräjätuomari ei koskaan hoidan varsinaista riita-asiaa, vaan siitä vastaa joku toinen käräjätuomari.

– Aika usein sovittelussa löytyy yhteisymmärrys asiasta. Sovun löytäminen on kuitenkin aina kiinni osapuolista. Sovittelua kannattaa useimmiten silti kokeilla, vaikka sovun löytäminen olisikin epävarmaa, Asikainen kannustaa.

Hyvää tietoa sovittelusta ja muista tavoista ratkoa riitoja löydät asianajaja Keijo Kaivannon ja Jenni Huplin kirjasta Taloyhtiöriidat – vinkkejä erimielisyyksien hallintaan (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Tilaa kirja tästä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn