Maan alla muhinut kosteus tuhosi kerrostaloasunnon – naapuritaloyhtiöltä vaadittiin jättikorvauksia tapahtuneesta

Maan sisään valuneet hulevedet ja rikkoutunut kaukolämpöputki aiheuttivat yhdessä mittavan vesivahingon helsinkiläisessä taloyhtiössä. Hovioikeuden mukaan yllättävään tapahtumaketjuun ei liittynyt tuottamuksellisuutta.

Kahden Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan taloyhtiön välillä repesi kiista korjauskustannuksista. Ongelmat alkoivat kesällä 2016, kun eräässä asunnossa havaittiin nopeasti paheneva kosteusvaurio. Märät pinnat ulottuivat aina makuuhuoneen takaseinästä kattoon saakka jatkuen olohuoneen ja eteisen puolelle. Asuinkelvottomaksi muuttunut huoneisto piti purkaa ja rakentaa uudelleen.

Kanteen nostanut taloyhtiö katsoi, että naapuritaloyhtiö on laiminlyönyt ylläpitovelvollisuutensa kiinteistönomistajana huolehtiessaan huonosti hulevesien johtamisen tontiltaan. Se vaati oikeusteitse vaurioituneen asunnon korjauksista yhteensä noin 92 000 euron korvauksia.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan. Asian käsittely jatkui Helsingin hovioikeudessa, joka antoi ratkaisunsa syyskuussa 2022.

Kaksi syytä kosteuden kerääntymiseen

Rakennukset sijoittuvat vierekkäin siten, että vastaajan sisäpiha rajoittuu kantajan omistaman kiinteistön yhteen ulkoseinään. Vaurioitunut huoneisto sijaitsee tästä noin neljä metriä alempana. Kantajan käsityksen mukaan vahinko oli päässyt kehkeytymään pitkän ajan kuluessa, kun osa hulevesistä oli valunut sisäpihalla sijaitsevan epätiiviin luukun kautta välitilaan, maaperään ja lopulta talon rakenteisiin. Lisäksi kosteus oli saanut aikaan luukun alla avautuvassa tilassa kulkevan kaukolämpöputken puhkeamisen ja huoneistoa vaurioittavan vuodon. 

Vastaaja kiisti vastuunsa kosteusvaurion syntymisestä, ja ilmoitti, ettei sen piha-alueelta, luukun kautta tai muualtakaan, ole valunut vettä toisen taloyhtiön puolelle. Lisäksi taloyhtiö katsoi, että kaukolämpöputkien sijoittaminen, kunto ja huolto olivat kokonaisuudessaan energiayhtiön vastuulla.

Kosteuskuorma kasvoi liian suureksi

Tapauksessa selvitettiin, mistä syystä huoneiston laajat kosteusvauriot johtuvat. Lisäksi arvioitiin, menettelikö taloyhtiö huolimattomasti laiminlyömällä kiinteistön ylläpidon, hulevesien asianmukaisen johtamisen tai luukun kunnossapidon, ja oliko teolla syy-yhteys aiheutuneeseen kosteusvahinkoon.

Vaurioitunut ja vuotanut kaukolämpöputki oli asennettu kaukolämpötoimittajan toimesta kulkemaan välitilan läpi vuonna 1965. Luukku puolestaan oli asennettu tuntemattomasta syytä vuonna 1980 tai 1990. Siihen oli valunut vettä sen asennuksesta lähtien, ja veden määrä oli lisääntynyt ajan kuluessa rakenteiden painuessa alemmas. Hovioikeudessa esitetyn näytön mukaan bitumilla sivelty naapuritalon tiiliseinä olisi voinut kestää pelkän huleveden aiheuttaman rasituksen, mutta maaperään vuotava kaukolämpöputki oli jo liikaa. Asiantuntijoiden lausumat tukivat sitä, että luukusta valunut vesi oli syövyttänyt putken rikki saaden aikaan tuhoa syvemmällä rakennuksessa. 

Putkivaurio oli harvinainen ja odottamaton

Maaperän kautta seinään saakka kulkeutunut vesimäärä oli tutkinnan mukaan suhteellisen pieni, alle 10 kuutiota vuodessa. Koska suurin osa vedestä on imeytynyt taloyhtiön omaan maaperään, hovioikeus ei katsonut vastaajan toimineen vastoin maankäyttö- ja rakennuslain ympäristölle tai hulevesien hallinnalle asettamia vaatimuksia. Sen sijaan putkivuoto oli aiheuttanut sen, että kosteus kulkeutui massiivitiiliseinää kohden.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuottamus voi puuttua vahinkoseurauksen odottamattomuuden vuoksi. Jos toiminnasta aiheutuvan vahingon riski ei ole kohtuudella ennalta arvattavissa, teko ei ole yleensä tuottamuksellinen.

Hovioikeuden ratkaistavaksi jäi, oliko taloyhtiön täytynyt käsittää, että luukun kautta välitilaan valuneet vedet ovat vaaraksi viereiselle kiinteistölle. Se katsoi varsin odottamaksi tilanteeksi sen, että eristetty kaukolämpöputki päästää sisäänsä kosteutta aiheuttaen lopulta vuodon ja toisen kiinteistön vahingoittumisen. Kausaaliketju ei ollut hovioikeuden mukaan niin tavanomainen, että taloyhtiön olisi pitänyt tunnistaa se etukäteen. Kantaja hävisi jutun myös hovioikeudessa.

Asiantuntijan kommentti

”Tässä jutussa korostuu, että riitajutussa näyttötaakka on kantajalla. Jos tapauksessa on mukana paljon riitaisia seikkoja, tämän näyttötaakan täyttäminen voi olla hankalaa. Näytön arvioi loppujen lopuksi oikeudessa oleva tuomari yleisten kokemussääntöjen perusteella. Toisinaan on hyvä muistaa, että laiha sopu voi olla paljon parempi ratkaisu kuin epävarma riita-asian käräjöiminen.”

Asianajaja, varatuomari, MBA Jarmo Asikainen

Tiesitkö tämän hulevesistä?

  • Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, katoille tai muille vastaaville imemättömille pinnoille kertyvää sade- ja sulamisvettä.
  • Perustusten kuivatusvedet eivät ole hulevesiä, mutta niiden käsittelyyn sovelletaan hulevesiä koskevia määräyksiä.
  • Kiinteistönomistaja tai -haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kiinteistönomistajan vastuu hulevesistä on jatkuvaa.
  • Kiinteistönomistajan pitää aina huolehtia siitä, ettei hulevesistä aiheudu rakennuksille kosteusvauriovaaraa tai esimerkiksi pihalle vettymishaittaa.

Lue aiheesta lisää:
Kuka vastaa hulevesien hallinnasta?

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn