Kesämökin ostoa harkitsevan on syytä olla tarkkana, jotta unelmakohde ei myöhemmin muutu murheenkryyniksi ja rahaa nieleväksi riesaksi. Mitkä asiat täytyy selvittää perusteellisesti ennen kauppoja? Kokosimme keskeiset seikat, jotka jokaisen mökinostajan on hyvä tietää aina tontin rajoista rasitteisiin.
Rakennusten kunto
Rakennusten kunto on suositeltavaa selvittää perusteellisesti ennen kauppoja. Erityisesti vanhemmissa mökeissä alapohja ja perustukset ovat usein herkkiä kosteudelle. Seinärakenteissa ongelmia saattavat aiheuttaa vuosikymmenten aikana tehdyt remontit, joissa ei ole noudatettu nykyisiä rakentamisen säädöksiä.
Myös katon kunto, yläpohjan tuuletus ja märkätilojen vedeneristys on syytä tarkistaa – etenkin jos mökki on rakennettu 1960–80-luvuilla eikä sitä ole peruskorjattu. Näissä kohteissa rakennustekninen kuntotarkastus on suositeltavaa, sillä se voi paljastaa piilossa olevia vaurioita ennen ostopäätöstä.
Lue lisää: Unelmien hirsirakennus olikin homepommi
Kaavoitus
Kaavoitustilanne määrittää pitkälti, miten mökkitonttia saa käyttää ja mitä sinne voi rakentaa. Ennen ostotarjousta tulee selvittää, onko alueella voimassa ranta-asemakaava, yleiskaava vai asemakaava. Kaavassa voi olla rajoituksia esimerkiksi rakennusoikeudesta, rakennusten sijainnista, suojelusta tai tieyhteyksistä.
Kunnan rakennusvalvonnasta saa ajantasaisen tiedon siitä, mitä tontilla todella saa tehdä. Jos tonttia myy kiinteistönvälittäjä, ostaja voi olla keskimäärin paremmalla turvalla. Välittäjällä on velvollisuus selvittää ja kertoa ostajalle kaikki oleelliset tiedot kaavamääräyksistä ja tontin käyttörajoituksista.
Tontin rajat ja rakennusoikeus
Tontin rajat eivät aina näy maastossa, varsinkaan jos kiinteistö on ollut pitkään samalla omistajalla tai jos rajamerkit ovat vuosien varrella kadonneet. Siksi on tärkeää tarkistaa viralliset rajat kiinteistörekisteristä tai tarvittaessa tilata rajojen merkitseminen Maanmittauslaitokselta.
On hyvä huomioida, että vanhoilla perintötonteilla rajat eivät muutu itsestään, vaikka aika olisi muokannut rantaviivaa toiseksi. Maankohoamisen, vesistön vetäytymisen tai umpeenkasvun seurauksena rantaan voi ilmestyä uutta kuivaa maata, jota kutsutaan vesijätöksi. Tällainen maa-alue ei kuitenkaan kuulu automaattisesti tontinomistajalle, vaikka se näyttäisi siltä. Tontin rajaa voi siirtää vain virallisesti maanmittaustoimituksessa. Lue tästä lisää.
Rajojen lisäksi on hyvä selvittää, kuinka paljon rakennusoikeutta tontilla on jäljellä. Tämä määrittää, voiko tontille rakentaa esimerkiksi vierasmajan, saunan tai varaston. Rakennusoikeus voi olla sidottu sekä tontin pinta-alaan että kaavamääräyksiin, ja joskus koko rakennusoikeus on jo käytetty. Ennen suunnitelmien tekemistä kannattaa ottaa yhteys kunnan rakennusvalvontaan ja pyytää tarkat tiedot tontin tilanteesta.
Vesi- ja jätehuolto
Mökin vesihuollon tilanne on ensimmäisten selvitettävien asioiden joukossa – tuleeko vesi kunnallisesta verkosta vai omasta kaivosta. Samalla on tärkeää huomioida, miten jätevedet käsitellään ja täyttääkö järjestelmä nykyiset ympäristövaatimukset. Ympäristönsuojelulain mukaan jokaisen mökkiläisen täytyy nykyään varmistaa, etteivät jätevedet pääse pilaamaan lähiluontoa. Tarkista myös, onko vesi juomakelpoista.
Rasitteet
Mökin ostajan kannattaa aina tarkistaa, millaisia rasitteita tonttiin liittyy. Rasitteet voivat tarkoittaa esimerkiksi tieoikeutta, oikeutta käyttää yhteistä kaivoa tai sähkölinjaa, tai vaikkapa polkua, jota naapurikiinteistö saa kulkea.
Kaikki rasitteet eivät ole samanlaisia. Kiinteistörekisteriotteeseen kirjataan rasitteet, jotka liittyvät tontin käyttöön suhteessa toiseen kiinteistöön. Tällaisia ovat esimerkiksi tieoikeus tai venevalkamaoikeus. Näistä voi olla hyötyä, mutta ne voivat myös rajoittaa omaa käyttöä.
Myyjän tai kiinteistönvälittäjän on ennen kaupantekoa esitettävä ostajaehdokkaalle rasitustodistus, josta selviää, onko kiinteistö esimerkiksi kiinnitetty lainan vakuudeksi. Sitä ei pidä sekoittaa edellä mainittuihin käyttörasitteisiin.
Lue oikeustapaus, jossa riideltiin venevalkamarasitteesta
Yhteisomistuksen- ja käytön sopimukset
Jos mökkiä ostetaan yhdessä perheenjäsenten tai ystävien kanssa, on viisasta sopia yhteisestä käytöstä jo etukäteen. Sopimukseen voidaan kirjata säännöt esimerkiksi siitä, miten kulut ja mökin käyttövuorot jaetaan tai mitä tehdään, jos joku haluaa myydä osuutensa.
Lue lisää: Kesämökin yhteisomistus vaatii selkeät säännöt
Rekisteritiedot ja muut tärkeät asiakirjat
Mökin tiedot löytyvät kiinteistörekisteristä, lainhuutotodistuksesta ja rasitustodistuksesta. Myyjän tulee myös esittää rakennusluvat, mahdolliset rakennuspiirustukset ja energiatodistus. Asiakirjat kertovat esimerkiksi omistussuhteista, kiinnityksistä ja rakennusluvista.
Kiinteistöjuristi osaa tulkita tontin koukerot
Vaikka moni mökkiin liittyvä asia selviää itsekin tutkimalla, joskus on viisasta kääntyä kiinteistöjuristin puoleen. Juristi voi auttaa esimerkiksi silloin, kun kiinteistön rajat tai rasitteet ovat epäselviä, vesijättö herättää kysymyksiä, tai kun mökki kuuluu useammalle omistajalle ja yhteiskäytöstä halutaan sopia kirjallisesti.
Juristin apu voi olla tarpeen myös silloin, jos mökkikauppaan liittyy erimielisyyksiä esimerkiksi salatuista vioista, kiinnityksistä tai lupakysymyksistä. Hän voi tarkistaa kauppakirjan ehdot, selvittää oikeudelliset riskit ja varmistaa, että ostaja ymmärtää, mitä on ostamassa.
Ota meihin yhteyttä tästä!
Kuvat: Shutterstock
