Oikeudessa selviteltiin, tiesikö huoneiston edellinen omistaja, että pesukoneen poistoputki ei suinkaan johtanut viemäriin. Olisiko hänen pitänyt varmistaa asia urakoitsijalta ja laiminlöikö hän velvollisuutensa kertoa asiasta asuntokaupan yhteydessä?
Paritalon puolikkaan uudet asukkaat havahtuivat kaksi vuotta muuton jälkeen outoon hajuun huoneistossaan. Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että takkahuoneeseen asennetun pyykinpesukoneen poistoputki johti vedet suoraan asunnon alapohjaan. Kosteus oli pitkän ajan kuluessa levinnyt ympäriinsä tuhoten suurimman osan myös naapurin asunnosta. Tämä joutui teettämään kalliin remontin, jossa lähes koko alapohja ja seinät purettiin, kuivatettiin ja rakennettiin uudelleen. Naapuri eli jutun kantaja vaati käräjäoikeudessa huoneiston edellistä asukasta korvaamaan vaurioiden korjaamiskustannuksia yli 30 000 euron edestä.
Uudet asukkaat päättivät pyykätä takkahuoneessa
Virheellinen poistoputki liittyi kylpyhuoneremonttiin, jonka edellinen asukas oli teettänyt monta vuotta ennen asuntonsa myyntiä. Remontin yhteydessä pesukone siirrettiin takkahuoneesta kylpyhuoneeseen. Jostain syystä remontin tekijä ei tulpannut takkahuoneessa sijaitsevaa pesukoneen alkuperäistä poistoputkea tai liittänyt sitä viemäriin. Sen sijaan hän jätti putken avoimen pään lattiavalun sisään. Asukas asui huoneistossa viisi vuotta remontin jälkeen ja pesi pyykit koko tämän ajan korjatussa kylpyhuoneessa. Kun asunto myytiin, uusille asukkaille ei kerrottu kaupan yhteydessä, että takkahuoneen poistoputki on virheellinen eikä sitä saa käyttää. He päättivät asentaa pesukoneen kylpyhuoneen sijasta takkahuoneeseen, ja niin katastrofin ainekset olivat kasassa. Myöhemmin tämä asuntokauppa purettiin.
Saneerausyrityksen virhe
Naapuri katsoi, että edellinen asukas oli kylpyhuoneremontin toimeksiantajana vastuussa työn asianmukaisesta suorituksesta. Lisäksi kantaja väitti, että edellinen asukas oli tiennyt törkeästä rakennusvirheestä putken osalta ja pimittänyt tiedon asunnon ostajilta. Asukas kiisti kanteen ja syytti kylpyhuoneremontin tehnyttä yritystä huolimattomuudesta. Hän kertoi luottaneensa tekijöiden ammattitaitoon eikä osannut epäillä virhettä. Vastaajan mukaan saneerausfirma oli osoittanut taitamattomuutta muissakin asioissa ja lopettanut sittemmin toimintansa kokonaan. Yhtiöllä ei ole varallisuutta tai vastuuvakuutusta, joten vastaaja ei jatkanut oikeustoimia sitä vastaan. Hän ei mielestään voinut olla vastuussa ulkopuolisten tekijöiden virheistä.
Kuka kertoi poistoputkesta kenelle ja mitä?
Keskeinen kysymys oikeudessa oli se, tiesikö edellinen asukas poistoputken virheellisestä asennuksesta ja laiminlöikö hän velvollisuutensa kertoa asiasta asunnon ostajille. Käräjäoikeus ei saanut tarpeeksi vahvoja todisteita siitä, että vastaaja olisi tiennyt putken johtavan alapohjaan. Näin ollen käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että jutun vastaaja ei ollut työn tilaajana ja asunnon omistajana ankarassa vastuussa remontissa sattuneesta vahingosta, joka aiheutti vahinkoa kolmannelle henkilölle.
Asian käsittely jatkui hovioikeudessa. Siellä vastaaja lisäsi kertomukseensa keskustelleensa asunnon tulevien ostajien kanssa, että pesukoneen poistoputki on liitetty oikeaoppisesti lattiakaivoon. Asia jopa testattiin puhaltamalla takkahuoneen poistoputkeen. Kaikki osapuolet, niin myyjä kuin ostajatkin, olivat todenneet liitännän olevan kunnossa. Myös virheellisen asennustyön tekijän muisti virkistyi hovioikeudessa. Hän oli nyt melko varmasti kertonut vastaajalle siitä, että poistoputkea ei ole yhdistetty lattiakaivoon. Vastaaja oli sanonut, ettei se edes ole tarpeen, sillä pesukonetta ei käytetä takkahuoneessa.
Tuomio
Koska vastaajan tarkoituksena oli luopua pesukoneen käytöstä takkahuoneessa, hänen olisi hovioikeuden mukaan pitänyt asianmukaisella ja luotettavalla tavalla varmistaa pesukoneen poistoputken liitännän oikeellisuus. Hän olisi voinut esimerkiksi tiedustella asiaa remontin tekijältä.
Hovioikeus piti myös mahdollisena sitä, että asennustyön tekijä oli maininnut vastaajalle, ettei poistoputki johda viemäriin. Näin ollen vastaaja oli oman huolimattomuutensa perusteella vastuussa naapurin asunnolle aiheutuneista vahingoista. Sillä, että remontin suorittanut yritys oli tehnyt rakennusvirheen ei ollut merkitystä asiassa.
Käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja asunnon edellinen omistaja velvoitettiin suorittamaan entiselle naapurilleen korjauskustannukset ja oikeudenkäyntikulut, yhteensä yli 50 000 euroa korkoineen.
