2019AJANKOHTAISTAAjankohtaista oikeuskäytännössäAjankohtaista oikeuskäytännössä 2019

Osakas joutui vastuuseen vuosien takaisesta kylpyhuoneremontista: Virheet estivät putkien sukituksen

Taloyhtiö vaati osakasta korjaamaan kylpyhuoneen viallisen viemäröinnin ja rakentamaan erilliseen WC-tilaan lattiakaivon. Osakas ei mielestään ollut vastuussa virheistä, joita kylpyhuoneremontissa oli aikoinaan tehty. Itä-Suomen hovioikeus ratkaisi kiistan lokakuussa.

Osakas remontoi taloyhtiön liiketilaan neljä asuinhuoneistoa vuonna 2011. Yhdessä näistä huoneistoista tapahtui vesivahinko vuonna 2017. Sen yhteydessä selvisi, että kaikkien remontoitujen asuntojen märkätiloissa oli puutteita. Käräjäoikeus tuomitsi osakkaan rakentamaan määräysten mukaiset viemäröinnit ja lattiakaivot kolmeen asuntoon. Yhden asunnon märkätilojen osalta taistelua jatkettiin vielä hovioikeudessa.

Tässä asunnossa osakas oli saanut taloyhtiöltä luvan muutostöille hyväksytyn pääpiirustuksen mukaan. Muutostyöluvan antaminen kuitenkin edellytti, että huoneiston erilliseen WC-tilaan asennetaan lattiakaivo. Lisäksi taloyhtiön putkiremontin yhteydessä kävi ilmi, että kylpyhuoneen lattiakaivo oli liitetty runkoviemäristä lähtevään, noin metrin mittaiseen vanhaan valurautaputkeen uudella 50 millimetrin muoviputkella ja 90 asteen kulmaliitoksella. Asennustapa oli taloyhtiön mukaan hyvän rakennustavan vastainen. Lisäksi se esti taloyhtiön vanhan valurautaputken sukittamisen. Taloyhtiö vaati hovioikeudessa virheellisen viemäröinnin korjaamista sekä lattiakaivon rakentamista erillis-WC:hen.

Osakas oli siinä käsityksessä, että kylpyhuoneremontti oli tehty hyvin

Osakas vastasi hovioikeudessa, että kylpyhuoneeseen asennetuissa putkissa ei ole mitään poikkeuksellista, eikä hänen kuuluisi edes olla vastuussa yhtiön suorittaman sukitusremontin onnistumisesta. Hän kertoi, että LVI-urakoitsija on aikoinaan tehnyt kaikki putkityöt, ja osakas on aina ollut siinä käsityksessä, että työ on suoritettu hyvän rakennustavan mukaisesti. Jos putkityössä on tehty virheitä, LVI-urakoitsijan kuuluisi vastata niistä vahingonkorvauslain nojalla yhtiötä kohtaan. Osakas ei nähnyt omassa toiminnassaan huolimattomuutta.

Lisäksi hän nosti esille, että rakentamismääräykset eivät edellytä lattiakaivon rakentamista erillisiin WC-tiloihin. Osakas muistutti, ettei taloyhtiön muihinkaan huoneistoihin ole rakennettu lattiakaivoja vastaaviin tiloihin.

Tulvimisvaara vaatii lattiakaivon

Oikeudessa kuultujen todistajien mukaan rakennusmääräykset edellyttävät lattiakaivon asentamista sellaisiin tiloihin, joissa on tulvimisvaara. Esimerkiksi, jos tiloissa on vesiliitäntä pesukoneelle tai bideesuihku. Kiistellystä WC:stä löytyivät molemmat.

Lisäksi hovioikeudessa selvisi, että kylpyhuoneen lattiakaivon liitos vanhaan valurautaputkeen oli hyvän rakennustavan vastainen. Jyrkkä kulma kapeassa viemäriputkessa on omiaan keräämään likaa. Viemärin puhdistaminen on kulmasta johtuen mahdotonta, jolloin viemärin tukkeutumisriski kasvaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan viemäriliitos tulisi tehdä yleensä enintään 45 asteen kulmilla. Viemäreiden sukituksesta vastaavan yrityksen edustaja kertoi, että kyseisestä runkoviemäristä lähtevää valurautaista viemäriputkea ei voitu edes kuvata, koska pieninkään viemärikamera ei mahtunut läpi liitoksen tiukasta kulmasta. Todistajien mukaan ainoa keino, jolla yhtiön vanha valurautaviemäri on mahdollista sukittaa, on aukaista kylpyhuoneen lattia ja muuttaa lattiakaivon ja viemäriputken välillä oleva 90 asteen kulma loivemmaksi. 

Tuomio

Hovioikeus katsoi ratkaisussaan, että osakkaan toteuttama kylpyhuoneen lattiakaivon viemäröinti oli hyvän rakennustavan vastainen ja virheellinen. Taloyhtiöllä oli näin ollen perusteltu syy vaatia osakasta suorittamaan vaaditut korjaukset. Vaikka osakas oli teettänyt viemäröinnin ammattilaisella, hän ei vapautunut vastuusta taloyhtiötä kohtaan. Osakas velvoitettiin myös rakentamaan lattiakaivo erilliseen WC-tilaan. Kiista tuli kokonaisuudessaan osakkaalle pitkän taistelun päätteeksi kalliiksi. Pelkästään oikeudenkäyntikulut kohosivat liki 50 000 euroon.

Remontin teettäjältä vaaditaan huolellisuutta

Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa, että osakkeenomistajan velvollisuutena on toimia remontin tekijänä tai urakan teettäjänä huolellisesti. Osakkaan on esimerkiksi huolehdittava siitä, että remontti suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan asianmukaisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen. 

– Käytännössä osakkaan huolellisuusvaatimuksen täyttämiseksi yleensä riittää, että osakas valitsee edellä mainittuihin tehtäviin alalla toimivat yritykset tai henkilöt, joilla on myös riittävä pätevyys vaadittuihin tehtäviin, kuten sähköasennuksiin. Osakkeenomistajan huolellisen toiminnan osoittamiseksi kelpaa lähtökohtaisesti se, että kaikissa työvaiheissa on käytetty ammattilaisia aina suunnittelusta valvontaan, Furuhjelm muistuttaa. 

Osakkeenomistaja ei ole vastuussa siitä, jos hänen käyttämänsä urakoitsija tekee omassa työssään virheen, josta osakas ei ole voinut olla tietoinen. Mikäli osakas pystyy todistamaan huolellisen toimintansa ja virhe on yksinomaan urakoitsijan työssä aiheutunut, yhtiö voi kääntyä virheen tehneenurakoitsijan puoleen ja vaatia vahingonkorvauslain perusteella korvausta.

Tässä tapauksessa osakas oli toiminut muutostöiden rakennuttajana eikä hänellä ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta näin isossa hankkeessa toimimisesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että kaikilla tekijöillä on riittävä asiantuntemus ja ammattitaito tehtävien suorittamiseen. Todistajien mukaan rakennuttajana toiminut osakas oli osoittanut huolimattomuutta ja suurpiirteisyyttä niin tekijöiden valinnassa kuin työn johtamisessa.