Ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle ratkesi: KKO:n ennakkopäätöksen mukaan kyseessä on huoneiston muutostyö

Ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle on herättänyt keskustelua taloyhtiöissä jo pitkään. Korkeimman oikeuden (KKO) tuore päätös vaikuttaa jatkossa siihen, millaisissa tapauksissa laitteen saa asentaa seinään.

Kor­kein oi­keus kat­soi tuo­rees­sa en­nak­ko­pää­tök­ses­sään, että il­ma­läm­pö­pum­pun asen­ta­minen osa­ke­huo­neis­ton par­vek­keel­le tuli ar­vioi­da osa­ke­huo­neis­tos­sa teh­tä­vä­nä muu­tos­työ­nä.

KKO:n tiedotteen mukaan kokonaisuuden vähäisen osan, parvekkeen kohdalla olevan rakennuksen ulkoseinän, erottaminen muutostyöoikeuden suhteen osakehuoneistoon kuuluvasta kokonaisuudesta olisi keinotekoinen ja käytännön tarpeita vastaamaton ratkaisu.

Ratkaisussa kuitenkin linjattiin, ettei osakkaan oikeus muutosten tekemiseen parvekkeella ole rajoittamaton. Taloyhtiöllä ja toisella osakkeenomistajalla on ratkaisun mukaan oikeus asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Kohtuuton muutostyö voidaan myös kieltää kokonaan. Tässä tapauksessa ilmalämpöpumpusta katsottiin aiheutuvan hyötyä huoneiston viilentämisessä, kun taas yhtiölle asianmukaisesta asennuksesta aiheutuva haitta oli suhteellisen vähäinen.

Ratkaisu herättää kysymyksiä

Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja, asianajaja Kai Haarma hämmästelee ratkaisua, sillä se ei vastaa oikeuskäytännössä aikaisemmin omaksuttua linjaa. Lisäksi Haarman mukaan ratkaisu laajentaa osakkeenomistajan muutostyöoikeutta ennakoimattomalla tavalla.  

– Juuri tässä yksittäistapauksessa lopputulos saattoi olla perusteltu, mutta yleisperiaatetta on hiukan vaikea hyväksyä, Haarma pohtii.

Hän muistuttaa, että julkisivurakenne on yhtiön hallinnassa oleva rakennuksen osa ja muutostyöoikeuden ulottaminen siihen edes parvekkeen kohdalla ei ole ongelmaton tulkinta. 

– Voidaankin kysyä, mitä päätös vaikuttaa julkisivumuutoksiin esimerkiksi osakkaan hallinnassa olevan piha-alueen kohdalla. Juridisesti piha ei eroa huoneistoparvekkeen hallintaoikeudesta, vaikka toinen perustuu lakiin ja toinen yhtiöjärjestysmääräykseen, Haarma sanoo.

Ilmalämpöpumpun asentaminen suoritettiin asianmukaisesti 

Kiista alkoi siitä, kun arvokerrostalon 8.kerroksessa asuva osakas haki keväällä 2016 taloyhtiöltä lupaa ilmalämpöpumpun asentamiseen parvekkeelleen. Hän perusteli pyyntöään sillä, että asunnon lämpöasteet saattoivat kohota kuumilla keleillä peräti 30 asteeseen. Hallitus ei myöntänyt lupaa, sillä pumpun arveltiin tuottavan liikaa melua ja muuta haittaa. Taloyhtiö oli päättänyt vuoden 2016 yhtiökokouksessa, että osakkaiden ilmalämpöpumppuasennuksia ei ylipäätään sallita.

Osakas asensi laitteen kielteisestä päätöksestä huolimatta. Läpivienti tehtiin huoneiston makuuhuoneen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Pumppu ei näkynyt ulospäin, kondenssivesi johdettiin parvekkeen lattiakaivoon ja johdot koteloitiin. Ulkoyksikkö seisoi jousitetulla alustalla kumipalasten päällä tärinän ja melun vaimentamiseksi. 

Taloyhtiö vaati laitteiston poistamista, jolloin osakas vei jutun oikeuteen vaatien yhtiökokouksen päätöksen mitätöimistä. Tapausta selviteltiin aluksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, jossa osakas hävisi jutun. Se katsoi, että muutostyö tehtiin taloyhtiön vastuulle kuuluvassa rakennuksen osassa. Turun hovioikeus asettui osakkaan puolelle, joka katsoi parvekkeen seinän kuuluvan osakkaan hallinta-alueelle. Hänellä oli näin ollen oikeus tehdä siihen myös muutostöitä

Kallis riita taloyhtiölle

Korkein oikeus piti hovioikeuden päätöksen voimassa. Ilmalämpöpumpusta katsottiin aiheutuvan hyötyä huoneiston viilentämisessä, kun taas yhtiölle aiheutuva haitta laitteen asianmukaisesta asennuksesta oli korkeimman oikeuden mukaan suhteellisen vähäinen. Taloyhtiön täytyy korvata osakkaan oikeudenkäyntikulut omien kulujen lisäksi. Korkeimmassa oikeudessa oikeudenkäyntikulut olivat osakkaan osalta 7 074,20 euroa. Aiemmissa oikeusasteissa osakkaan osuus oli noin 27 000 euroa ja taloyhtiön osuus noin 37 000 euroa.

Lue hovioikeuden ratkaisu ja tapauksen tarkempi kulku tästä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn