Vuokranantaja ei palauttanut vuokravakuutta – korkein oikeus vapautti kavallussyytteistä

Vuokranantaja käytti vuokralaistensa vakuudet omiin menoihin eikä maksanut rahoja takaisin vuokrasuhteen päätteeksi. Korkein oikeus katsoi, että saatavan kavalluksen tunnusmerkistö ei täyttynyt.

Tapauksen asianosaiset vuokrasivat asuinhuoneiston yritykseltä. Vuokrasopimuksen allekirjoittaja oli yhtiön hallituksen ainoa jäsen ja vuokravakuudet maksettiin tämän henkilökohtaiselle tilille. Molempiin vuokrasuhteisiin liittyi monenlaista riitaa alusta pitäen, mutta vakavimmat syytteet koskivat kavalluksia: vuokranantaja oli jättänyt vuokravakuudet palauttamatta vuokrasuhteen päätyttyä, vaikka vuokralaiset olivat eläneet asunnossa moitteetonta elämää ja maksaneet laskunsa ajallaan. Rahat olivat huvenneet vuokranantajan omiin menoihin ja hänet tuomittiin alemmissa oikeusasteissa kavalluksista. Korkeimman oikeuden käsittelyssä tapaus sai kuitenkin käänteen.

Vuokravakuus kuuluu maksaa takaisin vuokrasuhteen lopussa, jos vuokrasopimusta ei ole rikottu ja asunto on kunnossa. Sen tarkoituksena on turvata vuokranantajan asemaa häiriöiden sattuessa. Lue tästä vuokravakuuden asettamisesta, varojen palauttamisesta sekä takaajan vastuusta.

Tapausta arvioitiin saatavan kavalluksena

Syyttäjä katsoi, että tapauksessa täyttyvät ensisijaisesti esinekavalluksen tunnusmerkit. Esinekavallus kuitenkin edellyttää, että toisen varoja haltuunsa saaneella on velvollisuus pitää saatavat erillään omasta varallisuudesta. Koska huoneenvuokralaissa tai asianosaisten välisissä vuokrasopimuksissa ei ole määrätty vuokravakuuden säilyttämistavasta, korkeimman oikeuden mukaan vuokranantajan menettelyä ei voi arvioida esinekavalluksena vaan saatavan kavalluksena.

Saatavan kavalluksen tunnusmerkit täyttyvät ensinnäkin silloin, kun tekijä saa haltuunsa varoja, joiden arvo on tilitettävä toiselle. Tämän lisäksi edellytetään sitä, että tekijä ei kykene täyttämään tilitysvelvollisuuttaan johtuen siitä, että hän on oikeudettomasti käyttänyt saamansa rahat.

Rahan vastaanottaja on siis velvollinen huolehtimaan maksukyvystään omaisuuden palautusajan koittaessa. Tilitysvelvollisen varojen haltijan asema poikkeaakin näin ollen tavanomaisen velallisen asemasta. Tässä tapauksessa syytetty ei ollut esittänyt vuokrasuhteiden päättyessä tai kohtuullisessa ajassa päättämisen jälkeen perusteita vuokravakuuksien pidättämiseen itsellään.  

Tuomio

Korkeimman oikeuden mukaan vuokravakuuden tilitysvelvollisuuden laiminlyöminen ei kuitenkaan yksistään täytä saatavan kavalluksen tunnusmerkistöä. Tekijän olisi lisäksi pitänyt menetellä moitittavasti saamiensa varojen suhteen, mutta tätä asiassa ei ollut selvitetty. Syyte saatavan kavalluksesta hylättiin. Tapaus ratkaistiin toukokuussa 2021. Vuokralaiset on vielä mahdollisuus periä vakuusrahojaan takaisin panemalla vireille vakuuden palauttamiskanne käräjäoikeuteen eli ajamalla asia siviilikanteella.

(KKO:2021:36)

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn