2019AJANKOHTAISTAAjankohtaista alallaAjankohtaista alalla 2019

Kuukauden kysymys: Yhtiökokous teki päätöksen, mutta voiko osakas myöhemmin vaatia asian uudelleen käsittelyä?

Osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhteiseen käsittelyyn. Miten toimitaan, jos osakas haluaa nostaa jo kertaalleen päätetyn asian esille uudestaan?

Yhtiökokoukseen osallistuminen on osakkaalle paras tapa vaikuttaa taloyhtiön yhteisiin asioihin. Osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain nojalla oikeus saada asiansa yhtiökokouksen käsittelyyn. Ehdotus pitää kuitenkin toimittaa kirjallisesti hallituksen tietoon niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiökokouksessa voidaan päättää vain listalla olevia asioista.

Joskus vastaan voi tulla tilanne, jossa yhdessä taannoin päätetty asia on asialistalla uudestaan. Tällöin oikeuskäytännön näkökulmasta ratkaisevaa on se, onko kyseessä selvästi yksi ja sama asia, vai onko sen luonne muuttunut täysin uudeksi. Jos asia on pysynyt ennallaan, asunto-osakeyhtiön hallituksen ei tarvitse kutsua yhtiökokousta koolle. 

Ratkaisevaa on asian muuttuminen matkan varrella siten, että esille tulleet uudet seikat vaikuttavat olennaisesti taloyhtiön osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin.

Korkein hallinto-oikeus on ottanut asiaan kantaan päätöksessään KHO 2003:6. Tapauksessa oli kyse parvekeremontista, josta oli päätetty ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Vähemmistöön jäänyt osakas haki jälkikäteen läänihallitukselta oikeutta kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous koolle asian uudelleen käsittelyä varten. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että osakkeenomistaja ei esittänyt hakemuksessaan sellaista perustetta tai selvitystä, että asian luonne olisi muuttunut uudeksi. Hakemus hylättiin. Ratkaisevaa on asian muuttuminen matkan varrella siten, että esille tulleet uudet seikat vaikuttavat olennaisesti taloyhtiön osakkeenomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Osakkeenomistajalla ei siis ole oikeutta vaatia asian uudelleenkäsittelemistä, jos tavoitteena on ainoastaan vaikuttaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen.

Lue sarjan aiempia osia:

Miten myydään taloyhtiön hallinnassa oleva asunto?
Asunnosta löytyi ötököitä pian muuton jälkeen. Voiko vuokrasopimuksen purkaa?Mistä tietää, onko piha-alue osakkaan hallinnassa ja mikä merkitys tiedolla on?
Saako taloyhtiön asukas asentaa valvontakameran omalle pihalle tai parvekkeelle?
Koti on asumuskelvoton remontin takia, voinko saada vastikealennusta?
Muuttaako sähköinen huoneistotietojärjestelmä osakekirjaan tehtävää siirtomerkintää?
Voiko taloyhtiön hallitus päättää, että pihalta varataan autopaikkoja lumen kasaamista varten?
Voiko yhtiökokoukseen osallistua etänä? 
Onko sähköinen valtakirja pätevä?
Kuka vastaa takkahormien kunnossapidosta?
Asukkaan auto vaurioitui pihatalkoissa, kuka korvaa vahingon?
Miten vuokravakuus asetetaan, mitä siinä pitää huomioida ja mikä on takaajan vastuu?
Pihamaa on melkoinen temmellyskenttä, millaista käytöstä taloyhtiö voi rajoittaa?
Mitä parvekkeella saa tehdä, mikä on kiellettyä?
Yhtiökokouksen pöytäkirjantarkastaja, mitä rooliin kuuluu? Entä, jos tehtävään valittu henkilö ei suostu allekirjoittamaan pöytäkirjaa?
Kellaritilasta pyörävarasto, entä jos yhtiöjärjestyksen mukaan kellarikomerot kuuluvat osakkaille?
Osakas haluaa saada asiansa yhtiökokouksen käsittelyyn, mikä on oikea tapa toimia?
Voiko taloyhtiön hallitus periä ylimääräistä vastiketta osakkailta tilikauden aikana?