Suunnattu osakeanti tulee useimmiten ajankohtaiseksi silloin, kun taloyhtiössä pohditaan ison remontin rahoitusta. Näiden pelisääntöjen mukaan toimitaan, kun taloyhtiö päättää myydä esimerkiksi hallinnassaan olevan talonmiehen asunnon tai liiketilan.
Taloyhtiön hallinnassa olevan tilan siirtäminen osakashallintaan tapahtuu järjestämällä suunnattu osakeanti. Siinä taloyhtiö antaa merkittäväksi kokonaan uuden osakeryhmän, jonka hallintaan asunto siirretään yhtiöjärjestyksen muutoksella. Käytännössä taloyhtiö ikään kuin myy asunnon ja ostaja maksaa kauppahinnan uusien osakkeiden merkintähintana. Tarkalleen ottaen kyseessä ei kuitenkaan ole myynti vaan osakkeiden merkintä, jolloin esimerkiksi varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa.
Suunnatusta osakeannista päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä – ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä asiasta tiukemmin. Samalla muutetaan yhtiöjärjestys kirjaamalla siihen asianmukaisesti kyseinen tila ja sen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Yhtiöjärjestystä muutetaan myös osakkeiden lukumäärän ja mahdollisesti osakepääoman osalta.
Yhtiökokous voi paitsi päättää suunnatusta osakeannista myös valtuuttaa hallituksen päättämään siitä. Suunnatun osakeannin yhteydessä on tärkeää noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Annettavien uusien osakkeiden lukumäärä tulee määritellä samoilla perusteilla kuin muidenkin huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden määrä. Merkintähinta ei saa jäädä asunnon käyvän arvon alle. Toisinaan osakkeiden merkitsijä ja merkintähinta ovat tiedossa jo silloin, kun yhtiökokous päättää suunnatusta osakeannista. Yhtiökokous voi myös päättää, että osakkeet annetaan sille, joka tarjoaa niistä eniten.
On mahdollista, että asunto on määritetty yhtiöjärjestyksessä osakashallintaan taloyhtiön kuitenkin omistaessa hallintaan oikeuttavat osakkeet. Tässäkin tapauksessa asunnon ”myyminen” toteutetaan suunnatulla osakeannilla. Kun osakkeet hallintaoikeuksineen on jo merkitty yhtiöjärjestykseen, ei sitä tarvitse muuttaa, ellei esimerkiksi osakepääoman muutos vaadi sitä.
Lue sarjan aiempia kysymyksiä:
Asunnosta löytyi ötököitä pian muuton jälkeen. Voiko vuokrasopimuksen purkaa?Mistä tietää, onko piha-alue osakkaan hallinnassa ja mikä merkitys tiedolla on?
Saako taloyhtiön asukas asentaa valvontakameran omalle pihalle tai parvekkeelle?
Koti on asumuskelvoton remontin takia, voinko saada vastikealennusta?
Muuttaako sähköinen huoneistotietojärjestelmä osakekirjaan tehtävää siirtomerkintää?
Voiko taloyhtiön hallitus päättää, että pihalta varataan autopaikkoja lumen kasaamista varten?
Voiko yhtiökokoukseen osallistua etänä?
Onko sähköinen valtakirja pätevä?
Kuka vastaa takkahormien kunnossapidosta?
Asukkaan auto vaurioitui pihatalkoissa, kuka korvaa vahingon?
Miten vuokravakuus asetetaan, mitä siinä pitää huomioida ja mikä on takaajan vastuu?
Pihamaa on melkoinen temmellyskenttä, millaista käytöstä taloyhtiö voi rajoittaa?
Mitä parvekkeella saa tehdä, mikä on kiellettyä?
Yhtiökokouksen pöytäkirjantarkastaja, mitä rooliin kuuluu? Entä, jos tehtävään valittu henkilö ei suostu allekirjoittamaan pöytäkirjaa?
Kellaritilasta pyörävarasto, entä jos yhtiöjärjestyksen mukaan kellarikomerot kuuluvat osakkaille?
Osakas haluaa saada asiansa yhtiökokouksen käsittelyyn, mikä on oikea tapa toimia?
Voiko taloyhtiön hallitus periä ylimääräistä vastiketta osakkailta tilikauden aikana?
